Maahanmuuttajat ja työ

Työperusteisella maahanmuutolla tarkoitetaan sitä, että ulkomaalainen muuttaa Suomeen suoraan töihin. Hän ei siis tule turvapaikkaa hakemaan, perhesiteen perusteella, opiskelijana tai muuta sellaista. Suuri osa maahanmuuttajista kyllä työskentelee jossain vaiheessa riippumatta maahantuloperusteesta.

Työperusteiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan Suomessa ristiriitaisesti niin kuin kai kaikkiin maahanmuuton muotoihin. Ensinnäkin valtiovalta haluaa houkutella Suomeen paljon nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa, varsinkin huippuosaajia. Myös yritykset eli elinkeinoelämä on sitä mieltä, että Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttajia.

Toisaalta ammattiyhdistysliike pelkää, että maahanmuttajien määrän kasvu työpaikoilla johtaa työehtojen heikentymiseen. Myös monet tavalliset kansalaiset ovat huolissaan työpaikkojensa puolesta. Työpaikoista tulee joka tapauksessa monikulttuurisempia kuin ennen.

Työperusteisen maahanmuuton edistäminen

Valtiovallan kaikissa toimenpideohjelmissa, strategioissa ja muissa papereissa korostetaan työvoiman maahanmuuton tärkeyttä. Yleisesti sitä perustellaan sillä, että Suomessa on tulevaisuudessa huomattavasti entistä enemmän eläkeläisiä, joiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan lisää veronmaksajia. Toisaalta on tiedostettu työttömien määrä ja korostettu työvoimapulasta kärsivien alojen tarvitsevan eniten ulkomaista työvoimaa.

Lue lisää valtion tavoitteista Maahanmuutto 2020 -strategiasta sekä strategian toimenpideohjelmasta.

Elinkeinoelämän linjauksista voi lukea Elinkeinoelämän keskusliiton sivuilta.

Euroopan unionin rahoituksella on toteutettu maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO:a.

TE-palveluiden sivuilta voi lukea töihin tulevalle tarjotuista palveluista.

Monet yritykset tarjoava uudelleensijoittumis- eli relocation-palveluita, joissa maahan muuttavaa ulkomaalaista autetaan asettumaan uuteen työskentelyvaltioon.

Työperusteisen maahanmuuton kritiikki

Yksittäiset työntekijät ja ammattiyhdistysliike on jonkin verran huolissaan työperusteisen maahanmuuton seurauksista. Ulkomaalaisten kasvava osuus työpaikoilla muuttaa työelämää. Yksi muutos on se, että kielitaidottomia maahanmuuttajia huijataan jonkin verran työskentelemään huonoilla työehdoilla. Silloin lakeja ja muita sääntöjä noudattavat työnantajat menettävät asiakkaitaan ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitään. Lait ja työehtosopimukset koskevat kuitenkin lähes poikkeuksetta kaikkia Suomessa työskenteleviä, joten työehtojen polkeminen on rikos.

Ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen

Kun työnantaja palkkaa ulkomaalaisen työntekijän, työnantajan pitää varmistaa, että palkattavalla henkilöllä on oikeus tehdä töitä Suomessa. Yleensä ulkomaalainen tarvitsee työntekijän oleskeluluvan, mutta EU-maan, Norjan, Sveitsin, Islannin tai Liechtensteinin kansalainen ei sellaista tarvitse.

Samoin turvapaikanhakija, joka odottaa oleskelulupahakemukseensa päätöstä, saa tehdä töitä ilman erityistä lupaa, kun hakemuksen jättämisestä on kulunut kolme kuukautta. Poikkeuksellisesti työt saa aloittaa vasta kuuden kuukauden jälkeen hakemisen jättämisestä, jos turvapaikanhakijalla ei ollut Suomeen tullessaan passia tai muuta matkustusasiakirjaa.

Ulkomaalaisen palkkaamiseen liittyy paljon muitakin sääntöjä ja niiden poikkeuksia. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Maahanmuuttoviraston, Työsuojelun ja Yritys Suomi -palvelun nettisivuilta.

Saatavuusharkinta

Yksi kiistellyimpiä aiheita työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen on saatavuusharkinta. Se tarkoittaa, että oleskeluluvan saaminen työpaikan perusteella ei ole itsestään selvää. Viranomaiset selvittävät ensin olisiko Suomessa valmiiksi työttömiä sillä alalla, mille ulkomaalainen olisi tulossa töihin. Jos samalla alalla on valmiiksi paljon työttömiä, oleskelulupahakemus ehkä hylätään.

Saatavuusharkinnan tarkoitus on siis suojella Suomessa jo asuvien työttömien mahdollisuuksia päästä töihin. Siihen sisältyy kuitenkin joitakin ongelmia. Ensinnäkin yrityksen voi olla vaikea löytää työvoimaa Suomesta ja saatavuusharkinta estää ulkomailta rekrytoinnin. Toiseksi se saattaa lisätä harmaata työvoimaa, kun oleskeluvatta jääneet ulkomaalaiset eivät poistukaan Suomesta vaan jäävät tänne tekemään pimeitä töitä.

Keskustelua aiheesta löytyy esimerkiksi Googlesta hakusanalla saatavuusharkinta.

Saatavuusharkinnasta on vastuussa te-toimiston työlupayksikkö.

Maahanmuuttajat töissä

Eläketurvakeskus on julkaissut syksyllä 2016 raportin Maahanmuuttajat työmarkkinoilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt ulkomaista syntyperää olevien työtä ja hyvinvointia laajassa tutkimuksessa.

Ammattyhdistysliike ja yksittäiset ammattiliitot ovat toki muutakin kuin huolissaan työperusteisesta maahanmuutosta. Monilla ammattiliitoilla on paljon maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia jäseniä, minkä vuoksi joillakin liitoilla on erityisesti näille jäsenille suunnattua toimintaa. Erityisen paljon maahanmuuttajia on Palvelualojen ammattiliitossa ja Rakennusliitossa.

Työsuojeluviranomaiset valvovat työehtojen toteutumista työpaikoilla. Heillä on myös ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaan erikoistuneet tarkastajansa.

Maahanmuuttajatyöntekijöiden määrän lisääntyminen tarkoittaa työpaikkojen monikulttuuristumista. Tästä teemasta löytyy lisää tietoja ja tukea esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisusta Monikulttuurinen työpaikka - opas esimiehelle, oppaasta Monikulttuurisuus työpaikalla - julkaisu työnantajille ja Helsingin yliopiston julkaisemasta kirjasta Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen.

Työterveyslaitos on julkaissut myös Monimuotoisuusbarometri 2016:n, jossa tarkastellaan työyhteisöjen monimuotoisuutta eri muuttujien kautta.