Maahanmuutto ja oikeudenkäyttö

Tämä aihe liittyy tiiviisti aiheisiin Lainsäädäntö ja Maahanmuuttohallinto

Muutto Suomeen ja ulkomaalaisen oleskelu Suomessa on tarkasti säänneltyä. Ulkomaalaiset joutuvat hakemaan monenlaisia lupia viranomaisilta. Viranomaiset tekevät päätökset lupahakemuksiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hyvän hallintotavan mukaisesti viranomaisten tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Ulkomaalaisasioita käsittelevät kaikki hallinto-oikeudet. Poikkeuksena kaikki kansainvälistä suojelua koskevat valitukset käsittelee Helsingin hallinto-oikeus.

Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka on korkein kansallinen oikeusaste. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat ovat viime vuosina olleet suurin asiakasryhmä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 KHO:ssa ratkaistiin noin tuhat ulkomaalaisasiaa. Vuosilta 2014 tai 2015 tilastoja ei ole julkaistu.

Jos valittaja kokee, että hallintopäätös rikkoo hänen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksiaan ja suomalaisen tuomioistuimet eivät muuta päätöstä, hän voi tehdä valituksen edelleen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Maahanmuuttoasioissa vedotaan usein ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan, joka koskee oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.

Ulkomaalaisia koskevat rikos- ja riita-asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa (käräjä- ja hovioikeudet sekä korkein oikeus), kuten kaikkien vastaavat asiat. Ulkomaalaisia on jonkin verran asiakkaana työtuomioistuimessa, joka on toimivaltainen työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvissa riita-asioissa ja työrauharikkomuksissa. Tilastot näistä tosin puuttuvat.