Lainsäädäntö

Keskeisimpiä maahanmuuttoa koskevia lakeja ovat ulkomaalaislaki, kotoutumislaki, vastaanottolaki, kansalaisuuslaki, säilöönottolaki ja soveltamisalalaki. Lisäksi Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien syrjintään liittyy yhdenvertaisuuslaki.

EU:n vaikutuksesta lainsäädäntöön voit lukea sivun alalaidasta.

Maahanmuuttoon liittyvät myös muutamat kansainväliset sopimukset, jotka on Suomessa ratifioitu. Näistä tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lasten oikeuksien sopimus sekä Geneven pakolaissopimus.

Keskeiset lait

Kaksiosainen numero lain perässä on kyseisen lain viitenumero valtion säädöskokoelmassa. Ensimmäinen luku on lain numero ja toinen luku lain antamisvuosi.

Ulkomaalaislaki (301/2004) sääntelee maahantulon edellytyksiä, viisumeita, maassa oleskelun edellytyksiä, työn tekoa, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, turvaamistoimia sekä erinäisiä muita asioita.

Kotoutumislaissa (virallisesti laki kotoutumisen edistämisestä, 1386/2010) sisältää säännöksiä, jotka asettavat kunnille ja valtiolle velvollisuuksia edistää ulkomaalaisten Kotoutumista sekä aktiivista osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lakia esittelee kattavasti sivu http://www.kotouttaminen.fi/.

Vastaanottolaki (virallisesti laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 746/2011) koskee ulkomaalaisia, jotka tulevat Suomeen ja ilmoittavat hakevansa kansainvälistä suojelua. Lisäksi laissa on säädöksiä koskien ihmiskaupan uhria ja ilman huoltajaa saapuneen alaikäisen edustajaa. Lue lisää vastaanotosta.

Kansalaisuuslaissa (359/2003) on säädökset Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä. Lue lisää Suomen kansalaisuudesta Maahanmuuttoviraston kotisivulta.

Säilöönottolaki (virallisesti laki säilöönotettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä, 116/2002) säätelee sitä, kuinka säilöönotettua on kohdeltava. Säilöönoton perusteista säädetään ulkomaalaislain 121-129 §§:ssä. Lue lisää säilöönotosta.

Soveltamisalalaki (virallisesti laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, 1573/1993)) on Suomeen muuten kuin väliaikaisesti asettuvan maahanmuuttajan kannalta tärkeä, koska se säätelee sitä, ketkä ulkomaalaiset ovat oikeutettuja esimerkiksi lapsilisiin, lastenhoidon tukiin, kansaneläkkeisiin ja muutamiin muihin etuuksiin. Lain soveltamisesta voit lukea Euroopan muuttoliikeverkoston seminaarissa pidetystä esitelmästä.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) edistää ja turvaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjityn oikeussuojaa. Käytännössä yhdenvertaisuus tarkoittaa, että ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella (esimerkiksi uskonto, äidinkieli yms.). Huomaa kuitenkin, että sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltää tasa-arvolaki. Yhdenvertaisuuslain toteutumista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja syrjintälautakunta.

Kaikki lait löytyvät kokonaisuudessaan Finlex-palvelusta: ulkomaalaislaki, kotoutumislaki, vastaanottolaki, kansalaisuuslaki, säilöönottolaki, soveltamisalalaki ja yhdenvertaisuuslaki .

Euroopan unionin keskeinen lainsäädäntö

Euroopan unionin vaikutus suomalaiseen maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön on merkittävää. Euroopan unioinilla on toimivaltaa koskien mm. laillista ja "laitonta" maahanmuuttoa, kotouttamista ja turvapaikkaa. Suurin osa maahanmuuttoa koskevista lainsäädäntöohjeista on direktiivejä, jotka jättävät jonkin verran kansallista liikkumavaraa ja jotka pannaan Suomessa täytäntöön olemassa olevan lain muutoksella. EU on antanut myös muutamia asetuksia, jotka velvoittavat sellaisenaan Suomea.

Lue lisää Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta sekä lainsäädännöstä Euroopan parlamentin sivuilta.

Pakolaisneuvonta ry:n sivuilla on esitelty keskeiset asetukset ja direktiivit, jotka liittyvät kansainväliseen suojeluun (pakolaisuuteen ja turvapaikkaan).